maanantai 13. huhtikuuta 2009

Huomenna alkaa taas arjen aherrus

Pääsiäinen meni melkein yhtä nopeasti kuin tulikin... Levänneenä saa lähteä huomenna taas töihin. Pitkäperjantaina olimme ihan kotosalla, mutta lauantaina käänsimme nokan kohti Hämeenlinnaa. Siellä vietimme kolme päivää poikien isotädin luona(tapasimme myös isosedän ja isomummin) ja vasta tänään iltasella saavuimme kotiin. Kiva oli käydä ja ihanaa myös oli nähdä poikien viihtyvän! Kiitos vielä kerran kummilleni vieraanvaraisuudesta!
Hämeenlinnassa oli pikku viikareille kaikkea kivaa pientä puuhaa. Lauantaina kävimme kävelyllä Aulangon luonnonpuistossa. Ah, mitkä maisemat. Siellä äidin sielu lepää! Ja ehkä isinkin! :) Eilen huristelimme Linnalle ja yllättävän hyvin pojat jaksoivat tepastella opaskerroksen ajan, joka muuten kestää 45 minuuttia. Yllättävän kauan mielestäni kahden ja kolmen vanhalle, mutta sehän onkin tarkoitettu kaiken ikäisille. Oli todella nostalginen kierros, minä olen käynyt ihmettelemässä Linnan kummituksia Kotivaloa ja Jeremiasta ensimmäisen kerran kolme vuotiaana... Tänään reippailimme läheiseen leikkipuistoon, jossa vietimme tovin.

Pienet muutokset arjen keskellä tekevät poikaa, ihan meille jokaiselle!!
Nämä aina yhtä kauniit helmililjat saivat paikan meidän pianon päältä. Mä en yhtään kyllä ymmärrä miten mä sipulikukkia aina kastelen, sillä tulppaanit, helmililjat jne kasvattavat aina vaan varttaan?? Ja mä kastelen niitä niukasti!

Narsissit piristävät meidän keittiössä!!


Nämä helmililjat koristavat meidän poikien huoneen ikkunalautaa. Esikoisemme ilmoitti minulle yksi päivä, että hänkin haluaa kukan huoneeseensa. No mikä ettei!
Ps. Sain myös meidän ohraruohon kasvamaan. Vaikka hieman pelkäsin, sillä istutus tapahtui taas "hieman" viimetipassa... :)
Mukavaa arjen alkua kaikille!



1 kommentti:

Reija kirjoitti...

heippa, täällä oli kanssa helmililja"ongelma", eli viidessä päivässä kukat kasvoi pituutta niin, ettei niitä enään kehdannut pääsiäisviemisiksi viedä. Voiskos olla että sisällä on liian lämmintä, ja siksi sitä pituutta tulee liikaa ja ilo jää lyhyeksi?