Talvihaalaripohdintaa, TAAS!

Siis tää pohdiskelu on käynyt vaan entistä vaikeammaksi... Mieskin taitaa jo menettää hermonsa tälle mun hermoilulle. Hienotunteisesti hän sanoo luottavansa minun makuun :) Lisäksi olen alkanut suremaan, jospa tämä on meidän esikoisen viimeinen "haalaritalvi"... Nyt olisi korkea aika kokeilla jotain sellaista merkkiä, josta meillä ei vielä ole lainkaan kokemusta! Vai mitä mieltä olette?!


Tästä mä jo postailinkin.. Ominaisuudet ja hintakin ovat kohdallaan! 69.90€, ei paha. Mietin vain, että tuleeko kankaasta rapiseva koppura kovilla pakkasilla?!


Tämän kuvan nappasin Keltaisen ketun nettisivuilta... Nopean selailun jälkeen täältä ainakin löytyy koko 122cm, jonka me tarvitsisimme. Viime talvena jemmaan otettu 116cm on nafti, jos joutunee laittamaan villahaalarin alle. Mutta onko minulla tullut jo kyllästymistä Ticketeihin monen talven jälkeen?? Hmm... Tämä on 147€.


Minymon haalareissa ei ole ollut mitään vikaa parin talven kokemuksen jälkeen. Päinvastoin. Naapurikaupungin liikkeeseen siitä on tulossa tuo siniruskearaidallinen. Onko kuitenkin vähän vauvamainen?? Hinta on pysynyt samana, 89.90€. Huokea minusta!


Tämänkin nappasin Keltaisesta ketusta. Ja tästä taitaa tulla suosikkini! meillä on jemmassa esikoiselle Cupcaken viimetalvinen haalari ja tästä saisi kivaa vastapainoa hempeälle haalarille UNQ:n asusteiden kanssa... Tähän saisi kivasti ilmettä värikkäillä asusteilla :) Hintakaan (149€) ei hirvitä, sillä perästä tulee heti toinen käyttäjä.

Ei auta muu, kuin lähteä kohti sotaa ja rueta tekemään päätöksiä!! Soitellen sotaan en kuitenkaan aikonut mennä. Vaan pähkäilen ja pähkäilen ja kirjoitan listaakin, mitä oikeasti tarvitaan!!

Omia keitoksia.

Asta- ja Vera- myrskyjen aikaan oltiin Keski-Suomessa minun isovanhempieni luona. Niiden helteiden lomassa pidin isoäitini kanssa perinteiset mehutalkoot! Mikäs sen parempaa kuin omatekoinen mehu, vai mitä?! Isovanhempien pihapiirissä marjapuskia piisaa, uudessa sekä vanhassa puutarhassa. Sieltä löytyy karviaista ja herukoita ja en ymmärrä miksi ne aina kasvaa todella isoiksi. Mun puskien marjat on aina ihan mitättömiä niihin verrattuna :)
Mä haluan mahdollisimman paljon vältellä kaupan esanssin täyteisiä mehuja. Ja JOS omat mehut loppuu, niin Valion tai Pirkan luomumehut ovat hurjan hyviä vaihtoehtoja...


Mehupulloiksi kelpaa kaikki mahdolliset... Perinteiset kossupullot ovat mielestäni parhaita ;)
Vanhat pullot täytyy huolellisesti puhdistaa. Pohjalla oleva sakka pilaa mehun helposti ja pinnalle tulee hometta! Lisäksi pullot desinfioidaan keitetyllä mehulla ja lopuksi ne laitetaan vielä 100 asteiseen uuniin...


Mehuksi keiteltiin sekamehua, mustista ja punaisista viinimarjoista. Nam! Sähkökatkokaan ei keittämistä haitannut. Karjakeittiön kaasuliedellä oleva maija porisi koko päivän!
Meillä marjat mehustuvat mehumaijassa ilman sokeria. Sokerin kiehautamme sitten erikseen kattilassa valmiiseen mehuun. 400 grammaa yhteen valmiiseen mehulitraan!! Makeaa on ja tosi tosi hyvää! Suurella sokerimäärällä mehu säilyy hyvin, ilman pakastamista.

Omassa kotona keittelin edellisvuoden marjat mehuksi. Vadelmaa, punaherukkaa, mansikoita ja vähän tuoreita mustherukoita sekaan! Tosi tosi hyvää!! Ja niin kävi että 8 litraa valmista mehua on jo juotu...

Helpotusta pieneksijääneiden tilalle.

Liian lyhyet lahkeet, liian pieni, varpaat kärjessä... Näitä sanoja saa toistella pukiessa lapsia välikausivaatteisiin hellekesän jälkeen. On tainnut aurinko tehdä tehtävänsä ja kasvattaa meidän lapsukaisia ihan urakalla!
Syksy se jo on. On vaikka miten haluaisi vielä lämpimän kesän jatkuvan... Pakko kai se on myöntää itselle ja pojillekin. Enää EI siis pukeuduta shortseihin ja vedetä crocseja jalkaan. Ne ovat nyt piilotettu ja odottamassa ensi kesää. Nyt on kaivettu välikausitamineet esille, mössykät ja muut!


Vertbaudetin kengät tilasin molemmille Ellokselta. Kyseisen merkin kenkiä on ollut meillä aiemminkin ja olen ollut niihin tyytyväinen! Vihreät kuopukselle ja ruskeat ovat esikoiselle. Kootkin osuivat nappiin!


Tämä setti on meidän 4- vuotiaan. Takkia piidettiin vain muutaman kerran keväällä, joten nyt ei auta muu kuin rueta ahkerasti pitämään. Helmin tekemä pipo sopii takkiin niiiin hyvin :) Takin väri on mielestäni liian kesäinen, mutta pakkohan tätä on pitää nytkin, jos ensi keväänä onkin sitten jo pieni...


Tässä sitten meidän kuopuksen parempi syysvaatetus... Aika hyvin nappaa nuo vihreät kengät muiden kanssa, vai mitä?!

Talvivaatepohdintaa ja hankintaa.

Mä en voinut käsittääkään kuinka vaikeaa tämä vaatteiden ostaminen on tulevaisuudessa. Lastevaateliikkeessä työskennellessäni oli niin helppoa tehdä kaikki hankinnat. Näin jo kuukausia aiemmin mitä seuraava kausi tuo tullessaan ja pystyin pohtimaan ja harkitsemaan kauan. Uusien mallistojen saapuessa keräsin vaan kivat, silmää miellyttävät vaatteet kassiin ja toin ne kotiin sovitettavaksi... Ulkovaatteiden ostamiset kävivät kädenkäänteessä ja asusteetkin niihin sain useimmiten napattua mukaan saman katon alta. Siis miten ihmeessä te saatte vaatteet ostettua? Siis te joilla ei ole tällaista työetua?? TÄÄ ON NIIN VAIKEETA!! :)

Kuopuksen vaatteet ovat aika hyvällä mallilla. Hän saa isoveikalta perintönä melkein kaikki edelliskauden vaatteet. Hän tarvitsee talveksi vain lämpimät siistimmät nahkakengät. Ja sekin pikku propleema helpottuu varmaan Tepsuilla. Sekä lämpimiä rukkasia pitää hommata taas vino pino.
Mutta esikoisen hankinnat ovat sitten ihan toista maata... ARGH!! Toppatakki ja yksi haalari häneltä jo löytyy. Mutta sitten tämä ikuinen ongelma- 2 haalaria ja takki+housut vai 1 haalari, 2 takkia ja 2 housut??? Lisäksi häneltä uupuu asusteita, kenkiä, kauppatakki jne jne..
Auttakaa mua!! Mitä te pukisitte talvella 5 vuotta täyttävälle päälle?


Tällaiset kengät hankin esikoiselle. Nämä ovat ihanat ja pidän kovasti Bisgaardeista! Ostin nämä ystävältäni, kun nämä olivat heidän lapsukaiselle liian suuret... Nämä menevät kivasti kauppareissuillakin :)

Kesäkuvia Tammisaaresta

Näin syksyn saapuessa on kiva muistella kesän tapahtumia... Teimme mieheni kanssa heinäkuussa pienen miniloman Karjaa-Tammisaari-Hanko-akselilla. En ollut koskaan aiemmin käynyt edellämainituissa kaupungeissa. Mikäs sen ihanampaa kuin kaikessa rauhassa kierrellä pitkin pikkukujia yhdessä mieheni kanssa, ja ihan ilman lapsia! Kyseisellä matkalla tapasimme iloisia, auttavaisia ihmisiä ja hyvää palvelua tietenkään unohtamatta...


Tammisaaren suuri kivikirkko on todella kaunis, niin ulkoa kuin sisältäkin.


Ihania pikkukujia Wanhassa kaupungissa. Voin sieluni silmin nähdä valkoisen lumipeitteen kaduilla ja kynttilät koristamassa ikkunalautoja... Tuolla olisi aika ihana asua!


Kauniita taloja jokapuolella omine upeine puutarhoineen!


Tammisaaressa oli paljon ihania pikku putiikkeja ja kaikkia en edes löytänyt.. Ainakin Lillis jäi kokonaan katsastamatta!


Pidin eniten Tammisaaresta. Se on kuin ulkomailla olisi ollut. Paljon riitti katsottavaa ja luulenpa, että poikkeamme siellä ehkä myös ensi kesänäkin. Ja ehdottomasti vietämme siellä pidemmän aikaa...

Postaus nyt ilman kuvia.

Hätä, hätä, hätä!! Tänään olisi ollut paljon kaikkea kerrottavaa kera kuvien; kirppislöytöjä, uudet me&i:t jne
Vaan enpä löydä kameraani mistään... Alkaa iskeä kohta PANIIKKI!! Mä olin ihan varma, että se olisi mun repussa, vaan eipä sitten ollutkaan. En tässä kameraani itke, vaan niitä satoja kesäkuvia, joita kamera pitää sisällään.
Mutta nyt, lähden jatkamaan etsiskelyä!

Pulma!

Pitkistä työpäivistä riippuen käyn näin myöhään illasta ihan kierroksilla. Laivalla työskennellessä on esiin tullut hyvin vaiherikkaita päiviä ja päivän tapahtumia alitajuntaisesti mietiskellessä menee tovi... Olen kärsinyt jopa levottomista jaloista ja nyt tiedä miltä se tuntuu!
Tänään kerkesin ennen töihin menoa käydä pikaisesti vilkaisemassa KappAhlin tarjonnan ja ilokseni huomasin, että uusia haalareita olikin jo saapunut. Nyt siis onkin pulma edessä, että kumpi sitä oieasti tarvitsee?! Luulenpa ettei kumpikaa jos tällainen ongelma esiintyy, mutta kovasti ihastuin siihen vihreään sävyyn... Meillä ei siis ole kyseisestä haalarista kokemusta ja hyvien palautteiden voimalla olisi kiva se ostaa :D


Pipo kävisi kivasti, jota en vielä nähnyt... Onkohan puuvillainen?! En ole nimittäin koskaan pitänyt akryyliä sisältävistä hatuista...


Nämä tähtirukkasetkin ovat tosi kivat... Harmi vaan kun tuo rukkasen varsi on niin lyhyt.


Tätä haalaria katsoin, mutta sitä ruohon vihreää. Ensin täytyy kylläkin laittaa viestiä asiakaspalveluun, kun tuota alelappusta ei ole minulle jostain syystä tullut! :)

Harkiten,aina välillä.

Uuden malliston nähtyäni en osannut päättää. Mutta omilla kutsuilla sitten mietiskelin ja näihin päädyin... Nyt kun olen suurimman osan ajasta kotona syyskuusta lähtien, niin pitihän minun ostaa itsellenikin muutama vaatekappale piristämään ankeaa syksyäni! En siis ole yhtään syysihmisiä...


Kiva plyysipipo on reipas väriläiskä mustan takin kanssa ja kuin piste iin päälle samaa kuosia olevan tunikan kanssa.


Kuningattaren oma toppi! ;)


Ihanan rento, mutta silti siisti! Sopii arkeen, sekä juhlaan!


Lempparini!

Joo-o, tiedän. Olen ihan sairas näiden kanssa... Mutta luulen etten ole ainoa!

Psst. Kuulin huhua, että meandi julkaisee syksyn aikan pienten lasten oman malliston... Jään innoilla sitä odottelemman! (Sen takia vauvoille on niin vähän tuotteita tässä uudessa mallistossa)

Uutuuksia.

Näitä pitkään ja hartaasti odotettuja ihanuuksi pääsin eilen hypistelemään! Ja olihan ne taas kivoja! Pidin kovasti lasten mallistosta. Ihanat värit ja kivoja printtejä!! :) Äitien mallistoon olin hieman pettynyt. Tylsää harmaata, liian haljua tai sitten kirkkaita värejä, jotke ei yhtään sovi minulle. Ne jäikin mietintämyssyyn. Katsotaan, mitä tulevan pitää! :)
Tällaiset tilasin esikoispojalle! Ja kauhukseni huomasin 110/116cm olevan pieniä tai juuri sopivia. Ei siis auttanut muu kuin siirtyä suurempaan kokoon. Toivotaan, ettei ole liian suuria...


Nämä canvakset ovat hyväksi havaittuja! Näiden sävy on luonnossa paljon kauniimpi. Oikeasti nämä ovat sellaiset siniharmaat. Ja ah, ihanan reippaat limet tikkaukset..


Plyysien ihana uutuusväri!


Tämä Crazy Monsters -paidassa on ihanat värit!! Nimet on muuten nyt Englanniksi.. Kieli oli monta kertaa solussa, kun näitä tilailin. ;)


Tämän nimeä en muista... Oisiko ollut Diggies?! Korjatkaa, jos olen ihan väärässä..

Toivottavasti laatu on hyvää ja ei petä!
Kesä ja aurinko on tehnyt tehtävänsä. Hihansuut ovat lyhyitä ja lahkeetkin ovat miltei polvissa. Meidän pojat ovat kasvaneet aivan mielettömästi ja kaapissa on tällä hetkellä vajetta... Kuopus saa tyytyä pääosin veikan vanhoihin. Mitä nyt gollegehousuja uupuu ja muutaman paidan voisi uutena hankkia. Esikoinen tarvitsee paitoja, housuja, yökkäreitä, kalsareita jne jne. Toivottavsti tämä äiti pysyy nahoissaan ja täyttää vaatepinoja harkitusti!

Minullakin on nyt uudenlainen arki meneillään! Syksyn aikana olen enimmäkseen kotona, jos ei nyt ihmeellistä satu tulemaan... Olen siis pääsääntöisesti ollut myyjänä lastenvaateliikkeessä. Liike suljettiin viime viikolla ja nyt sitten hengailen kotona! Kampaamossa olen tehnyt omia asiakkaita ja nyt elokuussa teen satunnaista keikkahommaa eräällä ristelyaluksella Saimaalla. Tällä viikolla on ollutkin niiiin kiire. Olen siis hyppinyt kodin, kampaamon ja laivan väliä. On se kumma kun tavallaan olen työttömänä ja töitä on enemmän kuin pitkään aikaan! ;) Ns. työttömyys ei minua haittaa, päinvastoin! Tulee ainakin tehtyä rästissä olevia hommia ja toivon, että meillä ainkin alkusyksyllä on pullantuoksuinen koti! Ja lisäksi toivon kerkeäväni hoitamaan myös ystävyyssuhteita paremmin... Tulevaisuus näyttää!

Suojelusenkelit.

"Rakas Jeesus siunaa meitä,
anna meille enkeleitä.
Siivilläsi meitä peitä,
älä meitä koskaan heitä.
Amen. "

Tämän iltarukouksen äitini ja mummoni luki minulle ollessani pieni. Tämän olen opettanut myös meidän pojille ja se luetaan aina silloin kun minä vien pojat nukkumaan.
Samalla nämä Suojelusenkelit ovat tulleet tärkeiksi pojillemme ja niiden paikka on sänkyjen yläpuolella. Oikean puoleisen minä olen saanut lahjaksi pikkutyttönä kummeiltani ja toisen ostin kirpputorilta esikoisellemme.

Nuoruudessani en välittänyt uskon asioista yhtään...Rippikoulunkin kävin rahan kiilto silmissä ja sen vuoksi, että saan olla kummi joku päivä. Usko ei merkannut minulle mitään! Poikien syntymän jälkeen olen alkanut pohtia kaikenlaista ja ne ovat minulle tärkeitä. Pidän tärkeänä iltarukousta ja siitä, että voin joskus käydä hiljentymässä kirkossa. Siellä voin muistella mm. edesmennyttä appiukkoani jonka ehdin tuntea vain alle vuoden, isäni vaikeaa siarautta josta hän ihmeenkaupalla selvisi, sekä sairastavaa isoisääni. Olen myös kiitollinen siitä, että saan olla terve, minulla on ihan perhe ja läheiset! Lisäksi minulle merkitsee paljon sekin että pojat innokkaana käyvät päiväkodin ohella seurakunnan päiväkerhossa. Siellä heille tulee tutuksi Jumalan olemassa oleminen ja Hänen luomistyönsä askartelun ja laululeikkien ohella.. Niin, ja mieheni ei ole samaa mieltä... ;)