maanantai 18. kesäkuuta 2012

11 kuukautta


Viimeiset 11 kuukautta on mennyt ihan todella nopeasti, liian nopeasti! Meidän kuopus ei ole enää vauva, vaan kävelevä taapero. *NIISK*
Tasan kolmen viikon kuluttua meillä julitaan 1-vuotissynttäreitä...



Äidin oma kultainen kesämies, niin RAKAS <3

Akusti on todella kiltti ja helppo. Moni onkin ihmetellyt, mistä noin kilttejä lapsia saa :) Hän ei oikeastaan itke kuin joskus nälkäänsä ja väsyä. Hän vaan leikkiä tohottaa (isoveikkojen mielestä sotkee) ja tutkiskelee uteliaana paikkoja.



Hänelle on ihan selkeästi tullut omia luonteenpiirteitä. Kuopusten tavoin hän on aika komentelija :) Murisee veikoille jos eivät anna jotain lelua, heittäytyy veteläksi jos hänet kannetaan pois sotkemasta isoveikkojen leikkejä ja osaa kyllä näyttää mitä haluaa! Heh, olenkin sanonut jos Akusti olisi ollut tyttö, niin sopivin nimi olisi Justiina :D



Meidän kesämies RRRRRakastaa olla ulkona. Auta armias jos joku lähtee ulos, paiskaa oven kiinni ja Akusti huomaa ettei pääsekään ulos... Huutohan siitä tulee! Hän myös ikävöi isoveikkojen seuraa todella paljon. Hänestä huomaa aivan selkeästi kun pojat ovat hoidossa. Hän ei oikein osaa keskittyä mihinkään päivän aikana. Haahuilee vaan ympäriinsä huoneesta toiseen ja aivan kuin etsisi jotain. Huuto myös tulee silloin kun lähdetään päiväkodilta pois ja ei pääsekään isompien touhuihin mukaan... Voi sitä pienen ihmisen riemua, kun veikat tulevat kotiin päikkäripäivän jälkeen, niin hellyyttävää :)



Meidän pieni taapero kävelee (ja juokseekin) vauhdilla ja varmasti. Hän lähti kävelemään kunnolla viikkoa vaille 9 kuukauden ikää. Todella aikaisin siis (isänsä poika)! Luulenpa että taisi olla kova kiire isompien poikien perään :)

Ihanaa on huomata kuinka samoista aineksista syntyy niin erilaisia lapsia :)

Onko teidän lapsukaisilla selkeitä luonne-eroja sisarusten välillä??

2 kommenttia:

zirk kirjoitti...

Oi ihana touhottaja!
Alkoi jänskättää, millainen tyyppi tuosta meidän kolmosesta kasvaa.
kaikki kolme ovat unelmahelppoja vauvoja olleet (noh, Toivo kahden viikon kokemuksella myös, jos koliikkia ei tule).
Johannes ja Veikko ovat todella erilaisia keskenään. Totta mitä sanoit, että se jaksaa ihmetyttää, miten erilaisia tyyppejä samoista vanhemmista voi tulla. :D
On se rikkaus!

Laura kirjoitti...

Ihana Akusti! :) Otso tunnisti heti kun ruudulla näki..
Meillä on nuo riiviöt kyllä kuin yö ja päivä, todella erilaisia! Ainossa on tahtoa ja tarmoa kuin pienessä(vai isommassa?!) härässä, Otso on rauhallisempi ja huomattavasti herkempi, niin ku tiiät :D Ai, ja kiitos terkuista jotka kiirivät sinne karkkihyllyille :D